Suomalaiset uskovat taloustaitojen opettamisen ehkäisevän ylivelkaantumista
Enemmän taloustaitojen opettamista, positiivinen luottorekisteri ja tiukennuksia lainojen markkinointiin. Muun muassa näitä toimenpiteitä suomalaiset kannattavat kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemiseksi, selviää rahoitusyhtiö Santander Consumer Financen teettämässä kyselytutkimuksessa*. Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä talouteen liittyvissä aiheissa, kuten ylivelkaantumiseen. Kuluttajat suhtautuvat myönteisesti myös tilitietojen avoimempaan tarkasteluun.
Kotitalouksien ylivelkaantuminen on puhututtanut suomalaista yhteiskuntaa ja kuluttajia tänä vuonna. Santander Consumer Financen teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten mielipidettä kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Kyselytutkimuksen mukaan tehokkaimpina ylivelkaantumisen ehkäisytoimenpiteinä pidetään talousosaamisen opetuksen lisäämistä kouluissa (41% vastaajista), lainojen markkinoinnin tiukempaa säätelyä tai kieltämistä (33%) ja positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa (27%).
Taloustaitoja parantamalla maksuhäiriömerkintojä vastaan
Vajaa puolet vastanneista kannattaa taloustaitojen opettamisen lisäämistä. Nuorilla aikuisilla (18–29-vuotiaat) tämä toimenpide oli selvästi suosituin (44%).
”Talousosaamisen lisääminen on erittäin tärkeä asia. Hienoa, että sitä kannattavat myös kuluttajat. Taloustaidot kuuluvat perusopetukseen oikeastaan oppiaineesta riippumatta. Tärkeintä on, että talous ymmärrettäisiin osaksi arkea”, sanoo Santander Consumer Financen liiketoimintajohtaja Lauri Timgren.
“Taloustaitojen oppiminen ei ole vain lasten ja nuorten asia, vaan myös suurella osalla aikuisista on syytä opetella lisää”, Timgren huomauttaa.
“Yli 370 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, mikä kertoo siitä, ettei taloustaidot välttämättä ole hallussa.”
Positiivisen luottorekisterin myötä hyvästä maksukäyttäytymisestä voidaan palkita
Myös positiivinen luottorekisteri saa Timgreniltä kannatusta. Näillä näkymin rekisteri otetaan käyttöön käyttöön vuonna 2023.
“Santander on jo pitkään ollut positiivisen luottorekisterin kannalla. Harmillista on, että sen käyttöönotto kestää. Rekisteri tukee vastuullista luotonantoa, sillä sen avulla voidaan tunnistaa paremmin henkilöt, joiden talouden kantokyky ei kestä lisävelkaa.”
Positiivinen luottorekisteri paljastaa myös toivotun maksukäyttäytymisen. Rekisterin myötä luotonantajalla on mahdollisuus palkita myös hyvästä maksuhistoriasta, ja tarjota hakijalle esimerkiksi matalampaa korkoa.
“Positiivisen luottorekisterin avulla voidaan madaltaa laina-asiansa hyvin hoitaneiden luottokustannuksia. Positiivisesta luottorekisteristä hyötyvät kaikki”, Timgren lisää.
Yli puolet sallisi omien tilitietojen tarkastelun lainanhaun yhteydessä
Kyselyssä kysyttiin myös uudesta maksudirektiivistä PSD2:sta, joka astui voimaan syyskuussa 2019. Direktiivin myötä pankeilla ja muilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä asiakkaan luvalla tämän tilitietoihin. Näin esimerkiksi rahoitusyhtiöiden on helpompi selvittää lainanhakijan maksukäyttäytyminen ja siihen mahdollisesti liittyvät riskit. Avoimuuteen suhtaudutaan myönteisesti; 57 % olisi halukkaita antamaan lainantarjoajalle luvan tarkastella omia tilitietojaan.
“PSD2 tuo positiivisen luottorekisterin tavoin enemmän tietoa luottopäätösten tekemiseen ja tukee sitä kautta vastuullista lainanmyöntämistä. Myös kuluttajilla on paremmat mahdollisuudet saada itselleen enemmän dataa omasta taloudestaan”, Timgren sanoo.
*Tutkimuksesta: Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Vapa Median ja Santander Consumer Financen toimeksiannosta. Kyselytutkimuksen päätavoitteena oli selvittää suomalaisten näkemyksiä ja asenteita raha-asioihin ja autojen voimanlähdeteknologiaan liittyen. Tiedot kerättiin web-kyselynä 4.10. – 6.10.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaisvastaajamäärä lopullisessa kohdejoukossa on 1000. Kokonaistuloksissa (N=1000) keskimääräinen virhemarginaali on n. ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).