Suomalaiset salailevat ja häpeävät raha-asioitaan – mutta ei kannattaisi

Vaatimatonta ja salailevaa. Näillä sanoilla kulutustutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Anu Raijas kuvailee suomalaisten tapaa puhua rahasta. 

 “Meidän kulttuurissamme ei ole soveliasta kysyä toisen raha-asioista, esimerkiksi palkan määrää. Edes läheiset ystävät eivät kysy toistensa raha-asioista, vaikka muut intiimit aiheet jaetaan. Rahalla pröystäilyä tai tavoitteilla leveilyä ei katsota hyvällä”, sanoo Raijas.

 Suomalaisten niukkasanainen tapa puhua rahasta johtaa historiaan. Suomalainen yhteiskunta oli pitkään köyhä, joten kansakunnan mentaalinen perintö on rakentunut vaatimattomalle pohjalle. Historiallinen taakka vaikuttaa edelleen häpeän tunteena.

 “Häpeä realisoituu tilanteissa, joissa varallisuutta on liikaa tai sitä on vähän. Häpeää koetaan erityisesti silloin, jos omat raha-asiat onnistuu sotkemaan”, Raijas sanoo.

 Silloin salailu voi johtaa konkreettisiin ongelmiin, kuten ylivelkaantumiseen tai maksuhäiriömerkintöihin. Ongelmien kasaantuessa niiden ratkaiseminen saattaa olla jo liian myöhäistä. 

 Avuksi oman talouden suunnitteluun voi käyttää esimerkiksi Elä kohtuudella -sivustolta löytyvää maksuvaralaskuria.

 Entä jos rahaa olisikin sopivasti, ei liikaa tai liian vähän? Silloin vaarana on paljastaa itsestään piirteitä, joita keskustelukumppani ei arvosta tai pidä mielenkiintoisena. On turvallisempaa pitää tieto varallisuudesta itsellään kuin ottaa vastaan negatiivinen reaktio tai jopa hylätyksi tuleminen. 

 Avoin rahapuhe auttaa huomaamaan oman talouden porsaanreiät

Suhde rahaan, rahankäyttötavat ja tyyli puhua rahasta periytyvät vanhemmilta lapsille. Jos raha-asioista ei ole koskaan keskusteltu kotona, joutuu lapsi ottamaan talousasioista myöhemmin usein oma-aloitteisesti selvää.

Omaa taitoa keskustella rahasta kannattaa kuitenkin kehittää, vaikkei siihen olisi saanut kotoa oppeja. Rahasta puhuminen antaa parhaimmillaan uutta, hyödyllistä tietoa ja auttaa hahmottamaan omaa suhdetta rahaan. Keskustelukumppani voi esimerkiksi auttaa huomaamaan, että johonkin menoerään kuluu suhteettoman paljon rahaa. 

“Ystävät, perheenjäsenet ja tuttavat voivat tuoda esille, että kannattaisi hankkia tietoa esimerkiksi erilaisista sosiaalietuuksista tai kilpailuttaa puhelinoperaattori”, sanoo Raijas. 

 Raha-asioiden jakaminen auttaa säästämään, löytämään parempia tuotteita markkinoilta ja hahmottamaan oikeita, kohtuullisia hintoja hyödykkeille. Raha-asiat kannattaa tuoda ajoissa esille etenkin silloin, jos on ennustettavissa ongelmia. 

Raijaksen mukaan ihan kaikista rahaan liittyvistä kysymyksistä kannattaa keskustella avoimesti – lukuun ottamatta yhtä tilannetta:

“Ainoastaan kulutukseen kannustaminen tai houkuttelu on väärin, jos ei ole mitään käsitystä toisen henkilön varallisuudesta”, Raijas huomauttaa. 

 Nuoret puhuvat rahasta aiempia sukupolvia avoimemmin 

Raijas pitää tervetulleena kehityskulkuna, miten rahasta on viime vuosina alettu keskustella etenkin nuorten keskuudessa. Y-sukupolvelle ja sitä nuoremmille raha ei ole enää tabu. 

Positiivista kehityskulkua ovat vauhdittaneet somevaikuttajat, blogit ja podcastit – alustat, joissa rahasta, säästämisestä ja sijoittamisesta puhutaan luontevasti. Keskustelun kautta esimerkiksi sijoittamiseen liitettyjä ennakkoluuloja on onnistuttu purkamaan.

“Nuoret avaavat raha-asioitaan avoimesti ja haluavat esimerkiksi vertailla omaa kulutuskäyttäytymistä muihin. Enää sijoittamista ei pidetä vain varakkaiden yksinoikeutena. Nykyään opiskelijatkin ovat ottaneet sijoittamisen osaksi omaa rahatalouttaan!” sanoo Raijas.

  Rahan tabun rikkominen vauhdittaa yhteiskunnallista tasa-arvoa

Tabun rikkomisella voi mahdollistaa myös paljon suuremman yhteiskunnallisen muutoksen, kuin ainoastaan asenteiden muuttamisen. Vertailemalla ja puhumalla avoimesti esimerkiksi jonkin alan palkkatasosta, on uudessa työpaikassa aloittavan henkilön helpompi pyytää itselleen oikeanlaista palkkaa. 

“Terve ja oikeanlainen rahapuhe edistäisi monien eri ryhmien, kuten miesten ja naisten, eri ikäisten ja sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa”, Raijas sanoo.

Omaa rahapuhetta voi kehittää unohtamalla rahaan liitetyt stigmat. Rahalla on itseasiassa hyvin yksinkertainen välineellinen tarkoitus helpottaa arkea, mahdollistaa elämästä nauttiminen ja tuoda turvallisuutta.

“Loppujen lopuksi raha on hyvin arkipäiväinen asia”, Raijas muistuttaa.