Älä klikkaa epäilyttävää linkkiä! Santander taistelee digihuijauksia vastaan ja opastaa valppauteen

Erilaisten digihuijausten määrä on viime vuosina ollut selkeästi nousussa. Pohjoismaisten poliisiviranomaisten tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ilmoitettiin poliisille lähes 260 000 digihuijausta pelkästään vuonna 2023, eli noin 712 huijausta joka päivä! Luku on valtava, mutta määrä saattaa itse asiassa olla vieläkin suurempi.

”Uskon, että monet digihuijauksen uhreiksi päätyneistä eivät ilmoita asiasta minnekään, koska heitä hävettää huijarin valheisiin lankeaminen. Jos joku on joutunut verkossa, vaikka rakkauspetoksen uhriksi, ja tajunnut siirtäneensä kaikki säästönsä huijarin tilille, hän ei välttämättä halua kertoa siitä kenellekään”, sanoo Santanderin Jeanette Holm, Team Leader of the Nordic Fraud Team.

Santanderillakin huijausyritykset ovat lisääntyneet, mutta suuri osa niistä saadaan estettyä. Huijausyritysten lisääntyessä myös niiden vastaista työtä on lisätty ja niistä on opittu paljon.

Lyö huijarille luuri korvaan

Sosiaalinen manipulointi on Holmin mukaan tällä hetkellä yleisin petosmuoto. Tietojen kalastelun (phising), puhelinhuijausten (vishing tai voice phising) ja tekstiviestihuijausten (smishing tai SMS phising) tavoitteena on saada kohde paljastamaan henkilötietoja, verkkopankkitunnuksia, maksukorttien tietoja tai tietokoneiden ja ohjelmistojen käyttäjätunnuksia.

Usein huijarit väittävät olevansa pankin edustajia tai viranomaisia, jotka haluavat varmistaa, että kohteen varoja ei anasteta. Erityisesti digimaailmassa kokemattomammat tai luottavaisemmat saattavat olla silloin vaarassa.

”He lähestyvät etenkin ikäihmisiä, jotka eivät aina osaa kyseenalaistaa ’auttajan’ tarkoitusperiä”, Holm sanoo.

Hän pyrkii tiiminsä kanssa estämään huijareiden pääsyn Santanderin asiakkaiksi monitoroimalla lainahakemukset tarkkaan. Monet rikolliset kun yrittävät saada kohteensa ottamaan ison lainan omissa nimissään.

”Jos meitä epäilyttää jokin asia lainahakemuksessa, suoritamme laajamittaisen tutkimuksen varmistuaksemme hakemuksen oikeellisuudesta.”

Yllättävän yhteydenoton kohdalla Holm kehottaa kaikkia olemaan ennemmin skeptisiä kuin luottavaisia.

”Jos esimerkiksi pankin tai poliisin yhteydenotto tuntuu epäilyttävältä, lopeta puhelu äläkä vastaa viesteihin. Etsi yhteystiedot luotettavasta lähteestä ja tarkista, onko sieltä oikeasti soitettu.”

Muistutuksena vielä: Pankki ei koskaan soita asiakkaalle tiedustellakseen tämän pankkitunnuksia tai pyytääkseen asiakasta allekirjoittamaan asiapapereita pankkitunnuksilla.

”Koskaan ei ole myöskään tilannetta, että olisi kiire siirtää varoja toiseen pankkiin. Huijarit pyrkivät usein luomaan stressaavan tunnelman, jotta kohde tekisi hätiköityjä päätöksiä”, Holm sanoo.

Ota rauhassa selvää sijoituskohteesta

Sijoitushuijauksen uhrit ovat usein nähneet sosiaalisessa mediassa mainoksen, kuinka rikastua lyhyellä aikavälillä sijoittamalla esimerkiksi kryptovaluuttaan tai osakkeisiin. Mutta jos tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti ei ole sitä.

Kun Holmin tiimi haastatteli sijoitushuijauksen kohteeksi joutuneita asiakkaita, heille selvisi, että moni petokseen langennut ei tiennyt kryptovaluutasta juuri mitään.

”Huijarit saivat houkuteltua ihmiset sijoittamaan yhä suurempia summia näyttämällä heille valheellisia tiliotteita, joissa vaikkapa uhrin sijoittamat 200 euroa olivat hetkessä tuoneet voittoa jopa 20 000 euroa”, Holm kertoo.

Hän sai itsekin hiljattain huijauspuhelun ja jäi kuuntelemaan, miten huijari toimi.

”Kuulin, että soitto tuli intialaisesta puhelinkeskuksesta, mikä sai epäilykseni heti heräämään. Soittaja kysyi, onko Jeanette puhelimessa. Kielsin, koska en halunnut vahvistaa hänelle mitään. Hän väitti soittavansa liittyen bitcoin-tiliini, mutta vakuutin, ettei minulla ole sellaista. Lopulta soittaja kirosi ja lopetti puhelun.”

Aiemmin huijausviestin pystyi usein tunnistamaan kieliopillisesti kehnosta tekstistä tai huonosta käännöksestä, mutta viime vuosina rikolliset ovat tulleet taitavammiksi. Santanderin tietoon on tullut esimerkiksi tapaus, jossa huijarit olivat kopioineet Santanderin tiedotteen sanasta sanaan ja lähettäneet sitä sähköpostilla ihmisille – vain viestissä ollut linkki oli eri kuin oikea.

”Tiedotimme tästä heti nettisivuillamme ja nettipankissamme ja kehotimme asiakkaitamme olemaan varovaisia. Nykyään voi olla todella vaikeaa erottaa huijausviestiä oikeasta, mutta nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että jos saa odottamatta sähköpostia tai tekstiviestin, ei kannata kiirehtiä painamaan viestissä olevaa linkkiä”, Holm sanoo.

Tee tarvittaessa rikosilmoitus

Petosten takana on yleensä yksittäisen henkilön sijaan järjestäytynyt rikollisrinki, joka on erikoistunut nettipetoksiin ja osaa peittää jälkensä huolellisesti.

”Jostain syystä kaikki Pohjoismaissa tavatut petosmallit tuntuvan aina saavan alkunsa Ruotsista. Esimerkiksi tietojen kalastelu alkoi Ruotsissa vuonna 2017, minkä jälkeen se on pikkuhiljaa levinnyt muihinkin Pohjoismaihin”, Holm sanoo.

Digihuijausten vastainen työ yli Pohjoismaiden rajojen onkin tärkeää.

”Jos esimerkiksi Ruotsissa kehitellään uusi varotoimenpide uudenlaisen petoksen torjumiseksi, se voidaan pohjoismaisen yhteistyön avulla ottaa heti käytäntöön myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.”

Vuonna 2023 rikolliset huijasivat pohjoismaalaisilta noin 828 miljoona euroa. Näillä muun muassa rahoitetaan rikollista toimintaa, kuten ase- ja huumekauppaa.

”Poliisiraporttien mukaan esimerkiksi Ruotsissa on havaittu selvä yhteys petosten ja kasvavan ampuma-aseväkivallan ja räjähdysten välillä.”

Holm huomauttaa, että jokainen voi myös omalla valppaudellaan olla mukana taistelemassa rikollisuutta vastaan.

”Pankit ja viranomaiset eivät pysty pysäyttämään rikollisia yksin. Mutta jos kukaan ei paina epäilyttävää linkkiä tai luovuta salaisia tietojaan tuntemattomalle, rikollisten on paljon vaikeampi rahoittaa toimiaan.”

Holm kehottaa petoksen uhreja tekemään rikosilmoituksen poliisille, vaikka hävettäisikin.

”Digihuijarin viemien rahojen takaisin saaminen on epätodennäköistä, mutta petoksesta – tai sen yrityksestä – poliisille kertominen voi auttaa estämään tulevia petoksia.”